1947 Virtalan sukukokous

1947 Jäniskylä Virtala

Kokouskutsu:

Arvoisat Nikkisen suvun jäsenet!

Mäntyharjun pitäjän Jäniskylässä, Saarikon talossa asuneen talollisen Antti Nikkisen, synt. 1750, suvun jäseninä kutsutaan Teidät täten yhteiseen sukukokoukseen, joka pidetään Mäntyharjun Jäniskylässä Virtalan talossa ensi kesäkuun 22-23 päivinä. Kokoonnutaan 22 p:nä klo 12. Ruoka-  ja korviketarjoilu järjestetään, mutta sokerit on otettava mukaan.

Kokouksen järjestelyn vuoksi pyydetään, että kokoukseen saapuvien suvun jäsenten nimet ilmoitetaan opettaja Kerttu Nikkiselle. Mäntyharju. Jäniskylä, Sikkola viimeistään 10.6.47.

Junassa saapuville ilmoitetaan, että autokyyti Mäntyharjun asemalta varataan tilauksesta sunnuntaiksi 22/6, jolloin autot lähtevät päiväjunien saavuttua eli noin klo 11. Autotilaus on tehtävä  osanottoilmoituksen yhteydessä.

Tähän ensimmäiseen sukumme kokoukseen lausumme kaikki suvun jäsenet tervetulleiksi, myöskin ne, joiden osoitteita ei tunneta.

Mäntyharjussa 23/5 1947

Kokoonkutsujat.

Sukukokouksen ohjelmaksi on tehty seuraava suunnitelma, johon voidaan tarpeellisia tarpeellisia muutoksia tehdä.

Sunnuntai 22/6 47:

klo 12 Kokoontuminen
Korviketarjoilu
Lasten laulutervehdys
Tervehdyssanat
” 14 Hartausjuhla
” 16 Ruokatarjoilu
” 18 Sukukokous
” 20 Korviketarjoilu
Vapaa ja ohjelmallinen seurustelu.

Juhannusaattona 23/6 47:

klo 6 Herääminen
” 6,30 Korviketarjoilu
” 7,30 Kävelyretki Saarikolle, jonne matka n. 3 km.
” 11 Ruokailu
” 13 Kylpy sukutalojen saunoissa
” 15 Korviketarjoilu
” 16 Ohjelmallinen surustelu
” 18 Ruokailu
” 20 Vapaa seurustelu
” 21 Juhannuskokko

Huom! Hartausjuhlassa lauletaan joitain seuraavista virsistä:
341, 352, 357, 380, 407, 462, 557, 589, joten olisi toivottavaa
että niihin ennakolta tutustuttaisiin, jotta veisuu onnistuisi.

 

Historia kokouksen synnystä ja sen kulusta:

Ensimmäinen sukukokous juhannuksena 1947

Sodan jälkeen nousi esiin kysymys ensimmäisen sukukokouksen järjestämisestä ja sukuseuratoiminnan käynnistämisestä.
Säilyneen kirjeenvaihdon perusteella ensimmäistä sukukokousta suunnitteleva neuvottelu pidettiin Eemeli Nikkisen Marianpäivän aikaisen sukulaisvierailun yhteydessä Leissalla 1947: ” Saapuvilla olivat Virtala, Sikkola ja Leissa sekä allekirjoittanut. Innostus kokouksen pitoon oli yleinen ja katsottiin, että mainittu aika 22.-23.6.47 oli sopiva. Virtala tulisi kokouksen pääpaikaksi ja muita sukutaloja käytetään tarpeen mukaan majoitukseen, kylpemiseen jne…”, Eemeli Nikkinen kirjoitti Helmi Kainulaiselle 8. huhtikuuta 1947.

Pöytäkirja Nikkisen suvun ensimmäisestä sukukokouksesta Jäniskylän Virtalassa 22-23.6.47:

22.6.47 klo 12 kokoontui yli satapäinen sukulaisjoukko Jäniskylän Virtalaan viettämään ensimmäistä sukukokoustaan. Tutustumisen ja korviketarjoilun jälkeen siirryttiin aurinkoiselle pihamaalle, jossa sitten vietettiin sukujuhla.

Juhlan aloittivat lapsukaiset Maija-Liisa, Sirpa, Tuovi ja Paula Nikkinen laulamalla kalevalaisen laulutervehdyksen. Maanviljelijä Juho Nikkinen piti tervehdyspuheen, jonka jälkeen valittiin kokoukselle virkailijat. Puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Eemeli Nikkinen Haminasta, varapuheenjohtajaksi konduktööri Toivo Nikkinen Lappeenrannasta, pöytäkirjan pitäjäksi konttoristi Elsa Korpelainen Lahdesta ja osastonhoitaja Usko Lehtiranta Kuopiosta, sukuohjaajiksi prokuristi Tauno Nikkinen Haminasta ja asemapäällikkö Frans Marpio Jyväskylästä.

Klo 14 oli hartaustilaisuus, jossa rovasti Kaarlo Airas puhui 100:nnen psalmin loppuosan johdosta. Ruokailun jälkeen klo 18 pidettiin varsinainen sukukokous. Toimitusjohtaja E. Nikkinen puhui esivanhempien ja vainajien muistolle. Prokuristi T. Nikkinen esitti toimitusjohtaja E. Nikkisen laatiman sukuhistoriikin. Keskusteltiin alustavasti vastaisista sukukokouksista. Toimitusjohtaja E. Nikkinen puhui 4:nnen käskyn pohjalla kohdistaen sanansa erikoisesti nuorille. Kunkin sukuhaaran jäsenet esittäytyivät seisomaan nousten ja samalla oli myös yleinen esittely. Kokouksen välipaloina laulettiin kansanlauluja ja koululainen Riitta-Liisa Taavitsainen lauloi.
Kun oli nautittu iltakorvikkeet, alkoi klo 20 vapaa seurustelu, jonka päätteeksi neiti Elsa Korpelainen lauloi sisarensa Helvi Lehtirannan säestyksellä Merikannon ”Yö meren rannalla” ja ”Oi muistatko vielä sen virren” sukukokouksen yhtyessä päätteeksi virteen ”Sun haltuus rakas isäni”.

Juhannusaattona 23.6. klo 6.30 kokoonnuttiin jälleen Virtalaan aamukorvikkeelle, josta sitten klo 7:30 lähdettiin retkeilylle suvun vanhalle asumasijalle Jäniskylän Saarikolle. Esi-isäin asumasija raunioilla pidettiin harras, mieliin painuva muistohetki, jonka kuluessa puhuivat maanviljelijä Enok Nikkinen ja prokuristi Tauno Nikkinen. Muistohetken jälkeen kokoonnuttiin tilan nykyisen omistajan, maanviljelijä Toivo Pulkan vieraanvaraiseen taloon, jossa isäntäväki tarjosi herkulliset kahvit ja laulettiin yhteisesti kansanlauluja.

Retkeltä palattua nautittiin klo 11 aamiainen, jonka jälkeen oli järjestetty osanottajille juhannussauna sukutaloihin.
Saunakorvikkeen jälkeen kokoonnuttiin jälleen klo 16 Virtalaan pitämään ohjelmallista kokousta. Aluksi keskusteltiin seuraavista sukukokouksista. Maanviljelijä Martti Savenius ehdotti seuraavaksi kokouspaikaksi Hiirolan Alamaan Ala-Illaata, mutta koska vuonna 1950 tulee kuluneeksi 200 vuotta suvun vanhimman jäsenen Antti Nikkisen syntymästä, päätettiin kokous pitää Mäntyharjulla Jäniskylän Sikkolassa. Tätä sukukokousta varten valittiin toimikunta, johon tulivat valituiksi: puheenjohtajaksi toimitusjohtaja E. Nikkinen, varapuheenjohtajaksi konduktööri Toivo Nikkinen, sihteeriksi prokuristi Tauno Nikkinen sekä jäseniksi opettajatar Kerttu Nikkinen, maanviljelijät Juho ja Arvi Nikkinen, työnjohtaja Väinö Taavitsainen, asemapäällikkö Frans Marpio ja nimismies Teuvo Saarinen. Nimismies T. Saarisen ehdotus antaa toimikunnalle oikeus edustaa sukua suvun keskuudessa sattuvissa suurimmissa juhlissa päätettiin jättää toimikunnan harkittavaksi ja päätettäväksi. Vielä päätettiin seuraavia sukukokouksia varten kantaa osanottomaksu, jonka suuruuden arvioi ja päättää toimikunta.

Virallisten asioitten päätyttyä seurasi välittömästi seurusteluhetki, jonka aikana suvun jäsenet esittivät ohjelmanumeroita. Neidit Toini Nikkinen ja Elsa Korpelainen esittivät leikillisen tanssin ”Vanhanpiian polkka”. Rouva Airi Saarinen lausui Cajanderin runon ”Salomaa” ja Koskenniemen ” Leivosen aurinkolaulu”, nuoriso-ohjaaja Sirkka Kantanen lausui palasia Kantelettaresta, koululainen Riitta-Liisa Taavitsainen lauloi laulun ”Miks` leivo lennät Suomehen”, Rouva Siviä Nikkinen ja neiti Elsa Korpelainen esittivät duettona unkarilaisen kansanlaulun ”Paimenhuilu” ja ”Sunnuntaiaamun”, toimitusjohtaja E. Nikkinen puhui sukukokousaatteen alkuvaiheista ja kehityksestä kiittäen samalla sukukokouksen osanottajia innostuksesta ja hyvästä yhteisymmärryksestä. Asemapäällikkö Frans Marpio esitti pitkänmatkalaisten kiitokset isäntinä toimineille kuvaten sitä elämystä, mikä suvun jäsenille oli tämä kokous. Kokous päätettiin virteen 407 ja Maamme lauluun.
Kun klo 18 oli ruokailtu, seurasi vapaata seurustelua klo 21:een, jolloin kokoonnuttiin Virtalan rannalle suvun yhteiseen juhannuskokkojuhlaan. Tällä kauniilla paikalla kokkotulen räiskeessä laulettiin kansanlauluja ja nuoriso-ohjaaja Sirkka Kantanen esitti lausuntaa. Kokkojuhlan jälkeen nautittiin vielä jäähyväiskahvit, jonka jälkeen suvun jäsenet hyvästelivät toisiaan hajaantuakseen omille asuinsijoilleen.

Nikkisen suvun ensimmäinen kokoontuminen oli menestys ja sukutoimikunta aloitti työnsä. Ensimmäinen kokous pidettiin juhannusaattona 1948. Kokouskutsussa Eemeli Nikkinen toivoi ”hartaasti”, että: ”…Sukutoimikunnan jäsenet aviopuolisoineen saapuvat täysilukuisina maaseudun rauhaan, ystävien luokse, sukulaissuhteita edelleen lujittamaan ja heimoushenkeä vaalimaan sekä kesän valonjuhlaa viettämään”.
Toimikunta noudattikin kutsua, vain Tauno Nikkinen oli estynyt saapumasta. Toimikunta päätti, ettei sukuseura vielä kaipaa virallista yhdistysmuotoa. Myös jäsenmaksu kysymys käsiteltiin: ”…Jäsenmaksuksi sovittiin 500 mk perheeltä, kuitenkin huomioimalla, että jäsenmaksun suuruus ei olisi esteenä sukuseurassa mukana ololle, vaan pienempikin kuin 500 mk tulee kysymykseen riippuen maksajan vapaasta tahdosta”.

Sukututkimusta päätettiin jatkaa Antti Nikkisen toisen pojan Antin osalta. Sitä vastoin seuraavan sukukokouksen ohjelman suunnittelu siirrettiin myöhemmälle.